Jouko muistelee – osa 1: Asennuskiven alkuaskeleet

Elettiin vuotta 1987, kun silloinen vuokraisäntäni ja työnantajani Jukka Kyrölä soitti ja ehdotti kiviasennusyrityksen perustamista. Hän näki, että kyseessä on tulevaisuuden ala ja oli kyllä oikeassa. Jukka kutsui minut puheilleen ja sanoi, että me molemmat sekä kolmantena osakkaana Timo Anttila panostamme alkuun hieman rahaa, jolla perustamme firman ja minä otan käytännön vastuun päivittäisestä toiminnasta.

Totesin ensin, ettei minulla ole kivitöistä minkäänlaista kokemusta. Jukka totesi siihen, että kyllä sinä opit. Toiseksi huomautin, ettei minulla ole sijoittaa sellaista rahasummaa. Siihen Jukka sanoi, että hän on jo neuvotellut äitini kanssa tämän puolen. Ajattelin, että nyt oli pedattu homma kyllä hyvin valmiiksi.

Jukka oli jo silloin minulle sellainen henkilö, jota todella kunnioitin. Hän hoiti kaikki työt aina viimeisen päälle hyvin ja kaikki se mitä hän lupasi, piti joka kerta. Kaiken kaikkiaan oli siis helppo lähteä tähän hommaan yrittäjäksi.

Kivialan osakeyhtiölle sopivaa nimeä pyörittelemme pidemmän aikaa. Kerran Jukka sitten soitti ja sanoi, että hän oli ajatellut nimeksi Asennuskivi Oy. Sitä ei ollut kukaan vielä ottanut käyttöönsä ja se kertoi täydellisesti sen, mitä me teemme. Nimi on mielestäni kaikin puolin erittäin hyvä edelleen.

Itse olin Asennuskiven perustamisvaiheessa 27-vuotias, eikä minulla ollut vielä kiviasennushommista mitään kokemusta. Olin toki työskennellyt jo 15-vuotiaasta lähtien maarakennusalalla, joten siinä mielessä ala oli tuttu. Lukion jälkeen kirjoitin Teknillisestä opistosta tie- ja vesirakennuspuolen paperit, ja tenttasin siihen perään vielä talorakennuspuolen mestarin paperit kuntoon.

Tästä alkoi Asennuskivi Oy:n tarina, joka elää vahvana vielä tänäkin päivänä. Vuosikymmeniin mahtuu monenlaisia tapahtumia ja työmaita. Ajattelin, että tuon niitä esiin tässä juttusarjassa tulevina kuukausina.

Heinäkuisin terveisin,
Jouko Helin